keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Suurtapahtumat ja kuinka saada niistä enemmän irti

Suomen kesään kuuluu ympärivuorokauden paistava aurinko, sauna ja hyttyset. Lisäksi suomalainen maalais- ja urbaanimaisema täyttyy mitä erilaisimmista kesätapahtumista. On pieniä ja isoja, ilmaisia ja maksullisia tapahtumia. On olemassa musiikkipainotteisia festivaaleja, tori- ja ruokatapahtumia ja urheilutapahtumia, joiden määrä tuntuu olevan tänä päivänä nousussa. Maakunnissa ja metropoleissa suurtapahtumilla on poikkeuksellisen laajoja vaikutuksia.

Säännöllisesti järjestettävillä suurtapahtumilla on poikkeuksellisen laajoja vaikutuksia, joita on vuosien saatossa tutkittu eri tavoin monella eri saralla. Ensinnäkin tapahtumien  säännöllinen järjestäminen edellyttää taustaorganisaatioltaan sitoutumista ja luo luovaa vakiintunutta toimintaa pitäjäänsä. Vakiintuneita tapahtumia pyritään myös kehittämään pitkäjänteisesti, jolloin palvelut ja tapahtuman sisällöt elävät ajassaan sekä tuovat jatkuvasti vuosittain uusia elämyksiä sekä kantaväestölle, että turisteille. Tapahtumiin useimmiten liittyy valtavamäärä erilaisia persoonia ja tekijöitä, joista osa nauttii tapahtuman tuomasta tunnelmasta ja onnistumisen tunteesta vapaaehtoisena, osa  puolestaan tienaa sesonkitapahtumalla kesätyöpalkkansa, jotkut nauttivat ympärivuotisesta työsuhteesta ja jotkut puolestaan tarjoavat omia palveluitaan oman firman kautta tapahtuman hyväksi. Joka vuosi opitaan jotakin uutta. Poikkeuksetta oman paikkakunnan yrityksiä ja järjestöjä tarvitaan tuottamaan palveluita sekä tapahtuman tuottamiseksi että asiakkaiden palvelutarpeen täyttämiseksi. Ilman esimerkiksi laajaa vapaaehtoistyön perinnettä moni tapahtuma olisi sisällöltään ja laadultaan kapeampi. Tapahtumat luovat uutta yhteisöllisyyttä ja muistuttavat myös vanhasta.

Tapahtuma on aina lupaus elämyksestä, joka pitää pystyä lunastamaan. Parhaimmillaan asiakkaille syntyy läpi elämän kantavia muistoja, joihin palataan aika ajoin ystävien kanssa muistellen. Huonoimmillaan tapahtumatuottajalle syntyy vuosia kestävä velkataakka tai vähintään huonosta palvelulupauksesta johtuva kuluttajariitalautakunnan käsittelykierre, jonka pohjalta huono sana kuuluu kauas ja muistijälki painuu yleisessä mielessä murheelliseksi.

Paikalliselle elinkeinoelämällä tapahtumien vaikutukset kohdistuvat poikkeuksetta laajasti. Esimerkiksi Ilosaarirock-festivaali on jo vuosikymmenien ajan luonut positiivisia imagovaikutuksia maakuntaan ja tuonut uutta vetovoimaa. Tapahtuman uusi alueelleen tuoma matkailutulo on miljoonia euroja kokonaisvaikutuksien ollessa varmasti kymmenen miljoonan paremmalla puolella.

Taloudellisia vaikutuksia tapahtumilla on monenlaisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida myös maallikon matematiikalla. Jos tapahtumaan osallistuu X määrä asiakkaita, joista jokainen käyttää Y määrän euroja, niin tästä syntyy kokonaisvaikutuksena Z määrä rahankäyttöä alueella. Tapahtumatutkimuksen puolella käytetään vähän monimutkaisempia laskutoimituksia.

Savon Sanomien uutisoinnin mukaan tapahtumien aluetaloudelliset vaikutukset ovat noin 36,5 miljoonaa euroa kuluvana vuonna ja tulevana vuonna vaikutuksien oletetaan nousevan 37,1 miljoonaan euroon Etelä-Savon alueella. Ruralia-instituutin tutkimusten mukaan Tangomarkkinoiden, Provinssirockin ja Vauhtiajojen yhteenlaskettu vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen nousee lähes 19 miljoonaan euroon. Vuoden 2012 jääkiekkon mm-kisat arvioitiin vaikuttaneen koko Suomeen 46 miljoonan euron voimalla (PwC), kun taasen Euroviisujen kokonaisvaikutus oli 26,2 miljoonaa euroa (Kaupunkitukimus TA Oy). Ilosaarirock-festivaalin aluetaloudelliset vaikutukset omalle alueelleen liikkuivat 7 miljoonan paikkeilla vuonna 2007 ja tuolloin muutaman itäsuomalaisen tapahtuman puhdas alueelleen tuoma matkailutulo oli reilut 5 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 Yleisurheilun MM-kisojen kokonaisvaikutukset Suomen talouteen olivat tutkimuksen mukaan 77,9 miljoonaa euroa. Vaikuttavaa.

Tapahtumien aluetaloudellisia vaikutuksia kohdistuu yrityksien liikevaihtoihin ja palkkauksiin, julkiseen sektoriin, yksityiseen sektoriin, kolmanteen sektoriin, alueen arvonlisäykseen ja verotukseen. Tapahtumilla on suoria vaikutuksia aluetalouteen sekä myös välillisiä että kerrannaisvaikutuksia. Ensinnäkin tapahtuman järjestämiseksi on laadittava sopimuksia, ostettava palveluita ja palkattava henkilökuntaa. Ja yleisökin pitäisi saada paikalle, jotka kuluttavat rahaa lippuihin, matkustamiseen, majoittumiseen, syömiseen, juomiseen, krääsään ja kaikkeen muuhun mitä nyt matkustellessa tarvitsee. Toiseksi tapahtuma-aikana eri kaupat, liikkeet ja koko elinkeinoelämä varautuu syntyneeseen uuteen asiakasvirtaan ja mitä todennäköisimmin vaikutukset elinkeinoelämän liikevaihtoihin on positiivinen ja pitää palkata lisää työntekijöitä huolehtimaan tapahtumien asiakkaiden toiveista. Matkailutulona lasketaan paikkakunnan ulkopuolelta tulevien matkustajien aiheuttamia rahavirtoja, mutta täytyy muistaa, että myös paikalliset alkuasukkaat osallistuvat tapahtumaan ja todennäköisimmin käyttävät euroja.

Suurtapahtumien määrä tuntuu olevan kasvussa tulevina vuosina maakunnassamme. Jo vakiintuneiden tapahtumien lisäksi on tulossa lukuisia uusia tapahtumia ja nopealla laskutoimituksella tulevan neljän vuoden aikana järjestetään ainakin 50 eri kokoista tapahtumaa, joista jokainen kerää tuhansia tai kymmeniä tuhansia kävijöitä. Useat metropolit ja alueet ovat kehittäneet omia suurtapahtumastrategioita oman alueen erottautumiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Monista tapahtumista siis jopa kilpaillaan.

Joensuun seudulla on meneillään elinkeino-ohjelman päivitys ja maakunnassa Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman tarkistus. Mistä aloista voidaan olettaa kasvua tulevina vuosina, kun perinteisemmät alat ovat vaikeuksissa?

Joensuun kaupungin kestävän kehityksen strategiassa luovan alan strategisina kärkinä linjataan peliteollisuus, elokuva-ala, musiikkitoimiala ja av-tuotanto. Minusta suurtapahtumat ovat yksi varteenotettava kasvuala, joka pitäisi kirjoittaa auki, tutkia ja edistää. Minusta tulevina vuosina pitäisi pohtia tapahtumia ja suurtapahtumia klusterina. Klusterin pohjana toimisi sekä Joensuun kaupungin että maakunnan strategiset linjaukset.

Mitä suurtapahtumaklusteri voisi tarkoittaa käytännön toimenpiteinä:

* hahmotettaisiin tapahtumiin liittyvät suorat ja välilliset palveluketjut
* parannettaisiin yhteistä koordinaatiota koko tapahtumasektorin kehittämiseksi
* luotaisiin pitkäjänteistä mallia yhteisten palveluiden kehittäminen tapahtumien välillä
* pohdittaisiin oman lähialueen palveluiden laajempaa ja parempi hyödyntämistä tapahtuma-alalla
* luotaisiin pitkäjänteisesti strategista linjaa eri paikkakuntien tarvitsemille investoinneille paikallisen
* parannettaisiin tapahtumatuottajien valtakunnallista ja kansainvälistä kilpailukykyä
* luotaisiin uusia tapahtumatuottajia ja osaajia lisää maakuntaan
* perustettaisiin yhteisiä palveluita, yrityksiä ja tukipalveluita
* arvioitaisiin vuosittain tapahtumien vaikutuksia sekä asiakasprofiileja yhteisin mittarein
* pyrittäisiin tehostamaan eri tapahtumien tuotantoa
* luotaisiin malleja yhteismarkkinoinnille sekä maakunnan sisällä että ulkona



Tapahtumia järjestetään varmasti nyt ja tulevaisuudessakin. Joitain järjestetään säännöllisesti ja ikuisesti, kuten Ilosaarirockia ja toisia tehdään vain kerran. Elinkeinoelämän vinkkelistä ehkäpä kysymys onkin, että miten näistä tapahtumista voitaisiin saada enemmän irti.  

1 kommentti:

  1. Kokosin muutamia tapahtumia tulevilta vuosilta, joissa kävijämäärät lasketaan tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa. Jos jollakulla aktiivilla on tähän listaan lisättävää, niin iskekää kommentteja! En minä kuitenkaan kaikkia maakunnan tapahtumia voi muistaa :)

    Osuuskaupparock 2013
    Popkatu 2013
    Ilovaarirock 2013
    Ilosaarirock 2013
    Vekararokki 213
    Lieksan Vaskiviikot 2013
    Parafest 2013
    Kihaus 2013
    SupaSoul Fest 2013
    Joen Yö 2013
    Lehtiä Ilosaaressa 2013
    Perussuomalaisten puoluekokous, 2013
    Eläkeliiton laulujuhlat 2013
    Sadonkorjuutapahtuma 2013
    Lunta Ilosaaressa 2013
    Rulla-ampumahiihdon SM-kilpailut 2013
    Ampumahiihdon kansainvälinen kilpailu 2013
    Maastohiihdon FIS kilpailu 2013
    Ampumahiihdon nuorten MM-katsaus 2013

    Osuuskaupparock 2014
    Popkatu 2014
    Ilovaarirock 2014
    Ilosaarirock 2014
    Vekararokki 2014
    Lieksan Vaskiviikot 2014
    Parafest 2014
    Kihaus 2014
    SupaSoul Fest 2014
    Joen Yö 2014
    Lehtiä Ilosaaressa 2014
    Ampumahiihdon nuorten SM-kilpailut 2014
    Ampumahiihdon kansalliset 2014
    Ampumahiihdon maailmancup 2014
    Metsäalan Euroopan mestaruuskilpailut 2014
    Ampumahiihdon veteraanien kansainväliset mestaruuskilpailut 2014

    Osuuskaupparock 2015
    Farmari 2015 -maatalousnäyttely
    Popkatu 2015
    Ilovaarirock 2015
    Ilosaarirock 2015
    Vekararokki 2015
    Kuninkuusravot 2015
    Lieksan Vaskiviikot 2015
    Parafest 2015
    Kihaus 2015
    SupaSoul Fest 2015
    Joen Yö 2015
    Lehtiä Ilosaaressa 2015
    Ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailut 2015

    Plus tulossa vielä Silva 2017, Jukolan viesti 2017 ja monta muuta isompaa ja pienempää tapahtumaa.

    VastaaPoista